keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Parvekepuuhia


Aiemmassa postauksessa mainitsinkin, että meillä on puuhailtu parvekkeen parissa. Dyykkasin roskiksesta muutamat metallihenkarit, ja yhdestä sellaisesta oli suorastaan pakko tehdä Molla Millsin yrttihenkarin ohjeella (Virkkuri 2) kukkahenkari. Säiliöstäkin kun oli jäänyt sopivasti juuttinarua jäljelle. Tosin juuttinaru loppui kesken toisen minikorin kohdalla, joten piti jälleen piipahtaa Snurressa (siellä oli muuten sellainen siililankameri, että kompastuin niihinkin).


Lopulle juuttinarulle oli myös suunnitelma, sillä sitruspuu tarvitsi kauniimman korin. Virkkasin kaiken jäljellä olevan narun tähän ja taittelin korin yläosasta sopivaan mittaan. Vihdoin muuten löytyi kasvi, joka ei kissoja kiinnosta sitten ollenkaan! 


Muitakin pikkuväkerryksiä olen tehnyt tarpeeseen. Parveke on aurinkoisina päivinä kuumempi kuin sauna, joten asensimme sinne Ikean pimennysverhot. Askartelin niihin vetonarut kalalangasta ja puuhelmistä. 


Lisäksi aurinkokennovalaisimet tarvitsivat lisämittaa, jotta aurinko oikeasti osuukin siihen kennoon. Virkkasin kalalangasta vain parin vuoden suunnittelun jälkeen Molla Millsin kettinkiä.


Pari muutakin kukkaa parvekkeelta löytyy. Nyt pitää tsempata, että saan pidettyä ne hengissä!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Tiiliseinää


Muutama vuosi siihen meni, että innostuimme sisustamaan parvekkeen viihtyisäksi kesähuoneeksi, jossa viihtyy koko perhe. Ja koska käsitöiden pitää näkyä ehdottomasti myös sisustuksessa, halusin parvekkeelle jotakin itse tehtyä.


Ensimmäisenä valmistui virkattu tyyny, jonka kuvio on napattu Molla Millsin Virkkuri 3:sesta. Lankana kalalankaa, koukku 1,75 mm ja kokoa tyynylle tuli n. 34 x 34 cm. Toinen samantapainen tyyny on jo tekeillä, ja muitakin ideoita olisi vaikka kuinka! Taitaa tämä juhannus mennä käsitöiden parissa parvekkeella istuen.

Oikein ihanaa Juhannusta kaikille! 

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Säiliö


Täällä virkkausinnostus jatkuu ja koukku heiluu päivittäin. En muista, milloin näitä heti, tässä ja nyt  -toteutettavia virkkausideoita olisi ollut jonossa ihan ruuhkaksi asti. Ensimmäisenä lähdin purkamaan jonoa Molla Millsin Virkkuri 3:sen ohjeista.


Säiliö on hauska kannellinen kori, jonka jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu ja lopputulos on viimeistellyn näköinen. Korin ylä- ja alareunaan sekä kanteen on virkattu piiloon metallirenkaat, jotka antavat korille tukea. Lisäksi kiinnityssysteeminä on hauska vyönsolki.


Lankana tässä on Snurresta ostettua juuttinarua, josta tuli samantien uusi suosikki näihin koriprojekteihin. Lopputulos on sopivan rouhea ja jämäkkä. Pakko vielä ylistää Mollaa siitä, että mielestäni näillä Mollan ohjeilla saa kotiin sekä kauniita että käytännöllisiä käsitöitä. Eli tykkään, tykkään (tästäkin)!

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Moroccan tote

Eilen koulun kevätjuhlan jälkeen teimme retken Haagan Alppiruusupuistoon. Tänä vuonna osuimme paikalle juuri oikeaan aikaan, kun puisto oli kauneimmillaan. Mukana oli vihdoinkin valmiiksi virkattu Moroccan tote (ilmainen ohje). Sanoisinkos, että varsin työläs ja aikaavievä projekti. Aloitin tämän jo viime elokuussa, mutta into virkkaukseen lopahti äkkiä, kun valmista ei tullut millään eikä jälkikään ollut sellaista, miltä ohjeen kuvissa näytti.


Laukun ideahan lähti tuosta kauniista marokkolaisesta kuviosta. Päätin kuitenkin virkata laukun Molla Millsin vinoraitalaukun kokoiseksi ja malliseksi. Laukku on edelleen yksi suosikeistani ja kaikin puolin hyväksi todettu. Ja koska kalalanka on ehdottomasti paras lanka laukkuihin, virkkasin laukun Suomen Langan mustalla ja Novitan luonnonvalkoisella kalalangalla 2 mm koukulla.


Keväällä sain uutta intoa laukun virkkaamiseen, kun vihdoinkin huomasin, että olin virkannut kuviota "väärin". Jo alussa minua häiritsi, että mustalla virkattu kuvio oli reunoista epäselvä ja kaartoi selkeästi oikealle. Tämä johtui siitä, että olin ottanut uuden langan työhön edellisen langan edestä enkä takaa. Jälki parani tämän jälkeen huomattavasti, ja vaikka virkkaus oli edelleen työlästä ja langat koko ajan solmussa, virkkasin laukun päättäväisesti loppuun asti.


Edelleenkin välttelen ompelua, joten laukussa ei ole vuorikangasta. Se on hiukan löperömpi kuin vinoraitalaukku, koska silmukat on tässä virkattu takalenkkiin, mutta en koe sitä ainakaan vielä ongelmaksi. Virkkasin kyllä "pohjalevyn" kassin pohjalle peittämään sisäänotot. Nepparin laitto on suunnitteluasteella. Laukun hihnat on suosiolla ommeltu suutarilla, sillä vinoraitalaukun hihnat ovat menneet jo kaksi kertaa uusiksi. Lopulta kyllästyin vöiden metsästykseen kirpparilta ja vein laukun suutarille.


Tästä kaikesta varmaan heijastuu se, että en juurikaan nauttinut projektista. Tiesin kuitenkin, että pidän valmiista laukusta ja tällaisen työn jälkeen sitä osaa arvostaa ja paljon. Se on ihana! Niin ihana, että Alppiruusupuistossa kuvasin enemmän laukkua kuin ruusuja. Laitetaan kuitenkin loppuun muutama kuva eiliseltä.

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Kiss-kiss -rasiat


Tytöt odottavat huomista kevätjuhlaa ja alkavaa kesälomaa malttamattomina. Tänä vuonna päätin virkata opettajille lahjaksi pienet kannelliset rasiat, ja täytin ne Fazerin Kiss-kiss -karkeilla. Nämä menevät vaikka korurasiana sitten, kun herkut on syöty.


Rasiat on virkattu kalalangasta 2 mm koukulla, ja kovetettu kevyesti liima-vesi -seoksella, jottei kannet kupruile ja reunat pysyvät ryhdikkäämpinä. Sen verran kiva lahjaidea, että saatanpa tehtailla näitä lisääkin.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Almaz



Toukokuussa osallistuin Meiju Knitsin mysteerineulontaan. Almaz-huivin ohje tupsahti Ravelryn kirjastoon neljässä eri osassa, ja lopputulosta sai jännätä viimeiseen asti. Nämä mysteerithän ovat varsin riskaabelia hommaa neulojalle, joka tykkää tutusta ja turvallisesta, ja mielellään vielä harmaasta. Päätinkin heti alkuun, että mikäli lopputulos ei miellytä, niin puran surutta koko huivin. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt!


Langoiksi valitsin The Uncommon Threadin Silky Merino Fingeringiä (tummanharmaa) ja Everydayta (keltainen) sekä uutta tuttavuutta Keesin Precious Sockia (hopeanharmaa). Langoista onnistuminen ei olisi ainakaan kiinni, sillä varsin luksusmaisia ovat kaikki. Pääväriksi valitsin tummemman harmaan ja värien asettelu onnistui kerralla kohdalleen, vaikka vähän sokkona sen saikin tehdä.


Alussa piti päättää, neulooko huivista ainaoikea- vai pitsiversion. Lähdin liikkeeseen ainaoikealla ja päätin muokata ohjetta sen verran, että neuloin lyhennetyillä kerroksilla muotoillut raitaosuudet myös ainaoikealla enkä sileällä. 


Ensimmäiset kolme osiota neuloi nopeasti ja hiukan jo huolestuin, tuleeko huivista riittävän suuri. Neljännessä vaiheessa saikin sitten neuloa enemmän ja varmuuden vuoksi tikuttelin vielä loppuun muutaman kerroksen lisää. Päättelykerroksen nirkot jätin suosiolla pois.


Pingotus teki jälleen ihmeitä, ja olen valmiiseen huiviin tyytyväisempi, kuin olisin alussa skeptisenä koskaan uskonut. Huivin epäsymmetrinen malli on kaunis ja se on pehmeän kiiltävä kaulalle kiepsautettava ihanuus!

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Wetterhoffilla


Sain kutsun Hämeenlinnaan Wetterhoffin talolle bloggaribrunssille. Päivän ohjelma make & take -työpajoineen oli sen verran kiinnostava ja VR:n junaliput edulliset, ettei minua olisi pitänyt mikään sieltä poissa. Olin kerran aikaisemmin käynyt Wetterhoffin talossa (koska lankakauppa), mutta silloin jäi huomaamatta, että talossa on eri alan käsityöläisiä ja myymälöitä kolmessa eri kerroksessa.


Päivä alkoi rennosti brunssilla, jonka ohessa imagokouluttaja ja Prinsessakoulun rehtori Isa Karlsson esitteli meidät ja opetti hoviniiauksen perusteet. Saimme kukin prinsessatodistukset ja uuden arvonimen myötä pääsimme kiertämään taloa ja tutustumaan erilaisiin käsityöpajoihin ammattilaisten johdolla.


Jenni Saksa Designin huopakorut olivat tuttuja käsityömessuilta, joten hänen pajansa oli yksi niistä, joihin halusin ehdottomasti osallistua. Jennin johdolla askartelin harmaat huopakorvikset, jotka sattumalta kävivätkin hyvin yksiin goodiebagistä löytyneeseen kaulakoruun.


Koruverstas Klovan pajalla sain tehdä kuparilaatasta korun. Vaihtoehtoja koristeluun olisi ollut vaikka kuinka, mutta päädyin hätäpäissäni naputtelemaan laattaan tyttöjen alkukirjainten mukaan S- ja V-kirjaimia. Tästä tuli tällainen harjoituskappale, mutta käyttöön se tulee kuitenkin - joko koruna tai avaimenperänä.


Ihana-lehden pajalla askarreltiin vanhoista kirjansivuista näyttävän kokoisia paperikukkia. Omani selvisi junamatkasta melkein ehjänä kotiin asti. Kiva koristeluidea vaikka kesän juhliin! 

Tarjolla olisi ollut myös tutustumista koukkuneulontaan, kirjansidontaan ja ryijyn tekemiseen. Taloa kierrellessä ja työpajoissa touhutessa aika meni niin vauhdilla, etten kerennyt kaikkeen osallistua ja kamerakin oli suurimman osan aikaa laukussa. Sitä sainkin jälkikäteen harmitella.


Mutta oli ihana nähdä ihmisiä tuttujen blogien takaa ja ai että, nautin niistä työpajoista! Goodiebag oli häkellyttävän runsas ja sieltä löytyi mm. upeita koruja (Cobblerinan nahkakorvikset!), sydänkoukku, muistikirja, uusin Ihana-lehti ja Herkkumaan lakkahilloa. Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut päivä ja kiitokset siitä Wetterhoffin lämminhenkiselle porukalle! Eiköhän me kesällä nähdä uudestaan.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...