torstai 21. heinäkuuta 2016

Pilkkuja


Naapurin rouva täytti vuosia. Mielessä pyöri kiva lahjaidea ja materiaalitkin löytyivät kotoa, joten koukuttelin rouvalle minipussukan. Tässä on tuttuja piirteitä Virkkurin malleista ja aiemmista pussukoista, joita olen virkannut.


Rakentelin pussukan 15 cm leveän vetoketjun ympärille ja virkkasin siihen mustia pilkkuja. Korkeutta pussukalle tuli 11 cm. Varsin näppärän kokoinen vaikka laukussa kuljetettavaksi. Pienoinen pussukkakateus iski, joten näitä on tulossa vielä lisääkin:).

torstai 7. heinäkuuta 2016

Broken Wings


Joji Locatellin Broken Wings -huiviohje ilmestyi täydelliseen aikaan. Olin jo kerennyt manailla, ettei huivihyllyltä löydy yhtään sopivan väristä ja kesäistä pikkuhuivia. On nimittäin viileitäkin ilmoja tänä kesänä riittänyt!


Neuloin huivia hiljakseltaan virkkuutöiden lomassa. Jos ei olisi ollut häiriötekijöitä, tämän yhden vyyhdin huivin olisi neulonut hetkessä. Aaltoilevaa pitsiä oli kiva neuloa - ei liian vaikeaa, muttei tylsääkään. Huivi aloitettiin toisesta, kapeasta päästä ja silmukat lisääntyivät vähitellen. Reunaan piti muistaa neuloa nirkkoja joka neljäs kerros. Jossain vaiheessa mukaan tuli kierrettyjä silmukoita ja silmukoita vähenneltiin, kunnes vain muutama oli jäljellä. Sen jälkeen huivin päähän väkerrettiin kukkanen (ainakin minusta tuo pompula muistuttaa sellaista). 


Lankavalinta oli projektin vaikein vaihe. Harmaa olisi ollut täydellinen, ja tämän huivin ainoa vika onkin, ettei se ole harmaa. Mutta koska kyseessä on kesähuivi, päädyin persikkaiseen, kasvivärjättyyn Hillanin lankaan, jota löytyi Fiskarsin kylältä Vanja Sea & Friends -myymälästä. Kaunis väri tämäkin, mutta hiukkasen joudun sulattelemaan valintaani.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Folkkityyny


Virkkuuinnostus ei ota laantuakseen! Tiilityynylle piti saada kaveri, koska parveketuolejakin on kaksi. Molla Millsin folkkilaukun ohjetta (Virkkuri 3) mukaillen syntyi tyyny, jossa seikkailee metsäneläimiä.


Tämän jälkeen jätän kalalangat vähäksi aikaa rauhaan. Pari juuttinaruprojektia olisi kesken ja toisaalta tekisi mieli neuloakin. Lankaa löytyy, mutta mitäpä sitä neuloisi?

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Parvekepuuhia


Aiemmassa postauksessa mainitsinkin, että meillä on puuhailtu parvekkeen parissa. Dyykkasin roskiksesta muutamat metallihenkarit, ja yhdestä sellaisesta oli suorastaan pakko tehdä Molla Millsin yrttihenkarin ohjeella (Virkkuri 2) kukkahenkari. Säiliöstäkin kun oli jäänyt sopivasti juuttinarua jäljelle. Tosin juuttinaru loppui kesken toisen minikorin kohdalla, joten piti jälleen piipahtaa Snurressa (siellä oli muuten sellainen siililankameri, että kompastuin niihinkin).


Lopulle juuttinarulle oli myös suunnitelma, sillä sitruspuu tarvitsi kauniimman korin. Virkkasin kaiken jäljellä olevan narun tähän ja taittelin korin yläosasta sopivaan mittaan. Vihdoin muuten löytyi kasvi, joka ei kissoja kiinnosta sitten ollenkaan! 


Muitakin pikkuväkerryksiä olen tehnyt tarpeeseen. Parveke on aurinkoisina päivinä kuumempi kuin sauna, joten asensimme sinne Ikean pimennysverhot. Askartelin niihin vetonarut kalalangasta ja puuhelmistä. 


Lisäksi aurinkokennovalaisimet tarvitsivat lisämittaa, jotta aurinko oikeasti osuukin siihen kennoon. Virkkasin kalalangasta vain parin vuoden suunnittelun jälkeen Molla Millsin kettinkiä.


Pari muutakin kukkaa parvekkeelta löytyy. Nyt pitää tsempata, että saan pidettyä ne hengissä!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Tiiliseinää


Muutama vuosi siihen meni, että innostuimme sisustamaan parvekkeen viihtyisäksi kesähuoneeksi, jossa viihtyy koko perhe. Ja koska käsitöiden pitää näkyä ehdottomasti myös sisustuksessa, halusin parvekkeelle jotakin itse tehtyä.


Ensimmäisenä valmistui virkattu tyyny, jonka kuvio on napattu Molla Millsin Virkkuri 3:sesta. Lankana kalalankaa, koukku 1,75 mm ja kokoa tyynylle tuli n. 34 x 34 cm. Toinen samantapainen tyyny on jo tekeillä, ja muitakin ideoita olisi vaikka kuinka! Taitaa tämä juhannus mennä käsitöiden parissa parvekkeella istuen.

Oikein ihanaa Juhannusta kaikille! 

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Säiliö


Täällä virkkausinnostus jatkuu ja koukku heiluu päivittäin. En muista, milloin näitä heti, tässä ja nyt  -toteutettavia virkkausideoita olisi ollut jonossa ihan ruuhkaksi asti. Ensimmäisenä lähdin purkamaan jonoa Molla Millsin Virkkuri 3:sen ohjeista.


Säiliö on hauska kannellinen kori, jonka jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu ja lopputulos on viimeistellyn näköinen. Korin ylä- ja alareunaan sekä kanteen on virkattu piiloon metallirenkaat, jotka antavat korille tukea. Lisäksi kiinnityssysteeminä on hauska vyönsolki.


Lankana tässä on Snurresta ostettua juuttinarua, josta tuli samantien uusi suosikki näihin koriprojekteihin. Lopputulos on sopivan rouhea ja jämäkkä. Pakko vielä ylistää Mollaa siitä, että mielestäni näillä Mollan ohjeilla saa kotiin sekä kauniita että käytännöllisiä käsitöitä. Eli tykkään, tykkään (tästäkin)!

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Moroccan tote

Eilen koulun kevätjuhlan jälkeen teimme retken Haagan Alppiruusupuistoon. Tänä vuonna osuimme paikalle juuri oikeaan aikaan, kun puisto oli kauneimmillaan. Mukana oli vihdoinkin valmiiksi virkattu Moroccan tote (ilmainen ohje). Sanoisinkos, että varsin työläs ja aikaavievä projekti. Aloitin tämän jo viime elokuussa, mutta into virkkaukseen lopahti äkkiä, kun valmista ei tullut millään eikä jälkikään ollut sellaista, miltä ohjeen kuvissa näytti.


Laukun ideahan lähti tuosta kauniista marokkolaisesta kuviosta. Päätin kuitenkin virkata laukun Molla Millsin vinoraitalaukun kokoiseksi ja malliseksi. Laukku on edelleen yksi suosikeistani ja kaikin puolin hyväksi todettu. Ja koska kalalanka on ehdottomasti paras lanka laukkuihin, virkkasin laukun Suomen Langan mustalla ja Novitan luonnonvalkoisella kalalangalla 2 mm koukulla.


Keväällä sain uutta intoa laukun virkkaamiseen, kun vihdoinkin huomasin, että olin virkannut kuviota "väärin". Jo alussa minua häiritsi, että mustalla virkattu kuvio oli reunoista epäselvä ja kaartoi selkeästi oikealle. Tämä johtui siitä, että olin ottanut uuden langan työhön edellisen langan edestä enkä takaa. Jälki parani tämän jälkeen huomattavasti, ja vaikka virkkaus oli edelleen työlästä ja langat koko ajan solmussa, virkkasin laukun päättäväisesti loppuun asti.


Edelleenkin välttelen ompelua, joten laukussa ei ole vuorikangasta. Se on hiukan löperömpi kuin vinoraitalaukku, koska silmukat on tässä virkattu takalenkkiin, mutta en koe sitä ainakaan vielä ongelmaksi. Virkkasin kyllä "pohjalevyn" kassin pohjalle peittämään sisäänotot. Nepparin laitto on suunnitteluasteella. Laukun hihnat on suosiolla ommeltu suutarilla, sillä vinoraitalaukun hihnat ovat menneet jo kaksi kertaa uusiksi. Lopulta kyllästyin vöiden metsästykseen kirpparilta ja vein laukun suutarille.


Tästä kaikesta varmaan heijastuu se, että en juurikaan nauttinut projektista. Tiesin kuitenkin, että pidän valmiista laukusta ja tällaisen työn jälkeen sitä osaa arvostaa ja paljon. Se on ihana! Niin ihana, että Alppiruusupuistossa kuvasin enemmän laukkua kuin ruusuja. Laitetaan kuitenkin loppuun muutama kuva eiliseltä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...