Keltaista kotiin

Vielä ainakaan ei näy merkkejä, että olisin kyllästymässä keltaiseen. Torimyyjältä tarttui mukaan keltaista ontelokudetta ja pari kuukautta pyörittelin mielessä, millaisen maton siitä virkkaisin. Molla Millsin Virkkuri ratkaisi ongelman, ja virkkasin kirjan ohjeella pitsimaton (M-koko). 

Ilmeisesti väänsin taas hampaat irvessä, kun käsiala oli sen verran tiukkaa. Jouduin tekemään pari kolme ylimääräistä kerrosta, jotta sain matolle tarvittavat sentit. Tykkään tosi paljon tästä pitsimaton mallista! Yksinkertainen ja kaunis.

Matto on makkarissa sängyn vieressä, ja toisella puolella on joskus aikoinaan neulomani matto. Kylläpä onkin nyt oikein sävy sävyyn molemmat :). Neulotun maton ohje löytyy muuten myös Ravelrystä.

Huhtikuussa reissatessa virkkasin myös tällaisen pikkuliinan olkkariin lampun alle. Kunhan kokeilin, kun yritin keksiä, mitä virkkaisin Dropsin Cotton Lightista. Tällä langalla ja nelosen koukulla siitä ei tullut ihan niin siro kuin alkuperäinen, mutta hyvin menee tuossa lampun alla. Lampusta ei sen enempää kuvassa näykään, kun varjostin on vielä työn alla. Virkatun liinan ohje löytyy täältä.

Tumppuset

Olen laiskotellut pari viime viikkoa. Käsityöt etenee hitaasti, jos ollenkaan. Olen käyttänyt illat tyttöjen nukkumaan menon jälkeen ihan vain löhöilyyn ja mennyt nukkumaan aikaisemmin. Hyvää tekee, mutta nyt sitten odottelen milloin inspis taas iskee. Mitä vähemmän teen käsitöitä, sen vähemmän tekee mieli tehdä.

Tässä kuitenkin yksi pieni työ, joka valmistui aiemmin. Veljen vauvalle tumput, joista tuli tällä kertaa sopivan kokoiset. Ohje löytyi Purl Beeltä ja tein samalla kaksi paria. Toinen i-cordilla, toinen ilman. Vihreästä parista tuli lievästi eri paria kun lanka loppui kesken, mutta tuskin haittaa.

Aurinkoista viikonloppua! 

Keinahdus

Olin sen verran tyytyväinen Villavyyhdin syksyiseen Neulekerhoon, että lähdin innoissani mukaan nyt keväälläkin. Kevään ensimmäisessä paketissa oli Handun vahvistettua kashmirsukkalankaa, joka varsinkin vyyhdillä näytti todella kauniille.

Olen jo aiemminkin maininnut, että olen värirajoitteinen, enkä oikein siedä lankoja, joissa on montaa eri väriä. Tässä vyyhdissä oli harmaan ja sinisen sävyjä. Erillään kukin väri just omaan makuuni, mutta en ole ihan varma, mitä mieltä olen näistä valmiista sukista.

Lanka oli ihana neuloa, pehmeää ja innolla seurasin, mille lopputulos näyttää. Valitsemani värimaailma onkin "viileät vedet, kiiltävät kalat", joten nää on tällaiset Itämeren silakat :).

Keinahdus on Kristel Nybergin suunnittelema. Olen huono neulomaan sukkia, mutta tiivistänpä seuraavasti:

• Sopivan yksinkertainen ja helppo neulottava näin kokemattomalle sukkaneulojalle.
• Välillä neuloin mieluummin näitä sukkia kuin muita keskeneräisiä, ja se on jo paljon se! Eikä edes paljoa ahdistanut, että näitäkin sukkia piti neuloa kaksi.
• Kokeilin sukissa ensimmäistä kertaa magic loop -tekniikkaa ja kannatti ehdottomasti. Aiemmin olen käyttänyt sitä esim. pipoissa ja lapasissa, mutta jostain syystä en koskaan sukissa. Neulejälki on huomattavasti siistimpää.

Olen aika ylpeä itsestäni, että sain nämä valmiiksi viikossa, ja nyt minulla on hienot, uudet sukat!

Kiitos myös kommenteista edelliseen! Täällä vatsatauti on vienyt kaikki voimat ja "rutiinit" on sekaisin. Toivottavasti viikonlopun aikana innostun taas tekemään käsitöitä pitkästä aikaa.

Virkkuri

Olen jo pitkään odottanut Virkkuria kirjakauppoihin. Odotukset korkealla Molla Millsin blogin perusteella, enkä joutunut pettymään. Pitkästä aikaa käsityökirja, jota olen kärsimättömänä joutunut odottelemaan kuukausia. Vaikka meiltä löytyykin kotoa virkattuja mattoja, lampunvarjostimia, tyynyn- ja rahinpäällisiä sekä lukemattomia koreja, antaa kirja uutta inspiraatiota kauniiden kuvien, värien ja graafisten muotojen kautta.  Kirjan kansi kertoo jo paljon! 

Kirjan ohjetta hieman muokaten virkkasin turkoosia väriä perushopearenkaisiin. 

 

Makuuhuoneeseen on myös tulossa uusi matto. Lisäksi tehtävälistalle päätyivät ainakin pari virkattua laukkua, muutama koru ja olkkarin valaisinsuunnitelmat vaihtuivat saman tien. Kalalanka on lisätty ostoslistalle ja nyt on pakko kaivaa ompelukone esille, sillä sitä tarvitaan parissakin houkuttelevassa projektissa. Upea kirja, suosittelen!

Raitulit

Tyttöjen kevätmyssyprojekti vähän venähti, mutta sainpas pipot valmiiksi ennen kuin ovat liian lämpimät. Idea lähti Marja Suomelan Raituli-piposta, ja Ravelryssä linkitinkin nämä Raitulin alle. Lanka (Dropsin Merino Extra Fine) on kuitenkin paksumpaa kuin ohjeessa, joten puikkokoko (3,5 & 4 mm) on suurempi ja silmukkamäärä sitä myötä pienempi. Kavennuksetkin taisin tehdä oman pääni mukaan. Raitulista taitaa jäljelle jäädä raidat?

 

Virkkasin vielä kukkaset alareunaan, onhan nämä kevätmyssyt:). Näille ilmoille vielä sopivat, mutta eiköhän kohta riitä ohuemmatkin pipot. Aurinko lämmittää jo joinakin päivinä niin ihanasti!

Hauskaa Vappua kaikille! Toivotaan hyvää grillaussäätä illaksi!

Kerhokassit

Reilu viikko sitten nappasin matkalukemiseksi Novitan kesäkäsityöt -lehden, ja sieltä löytyi muutama kiva juttu to do -listalle. Ensimmäiseksi oli ihan pakko virkata molemmille tytöille kerhokassit Hanko-langasta. Itselläni oli joskus pienenä tuollainen punainen kassi ja olen miettinyt, ostaisinko omillekin tytöille sellaiset. Mieluummin kuitenkin väkerrän kassit itse, joten tytöt saivat virkatut versiot tuosta samasta kerhokassista. Värit valikoituivat sen mukaan, mitä kotoa löytyi. Tosin valkoista Hankoa tarvittiin kaupasta kerä.

Keltaisen kassin tein ihan ohjeen mukaan, eli virkkasin tasona ja ompelin lopuksi sivusaumat yhteen. Itse kassinhan virkkasi nopsaan 5 mm koukulla, mutta tuntui, että saumojen ja kahvojen ompeluun meni sama aika. Toisen kassin virkkasin sitten samaan tapaan kuin dinolapasetkin, eli pyörönä edestakaisin. Suosittelen! Nää on kyllä söpöt ja tytöt tykkää myös. Tekisi mieli vielä vääntää kerhokassi isommassa koossa (ohje samassa lehdessä), mutta ehkä kassimäärä on jo nykyisellään ihan riittävä...

Life on Sundays

Viime syksynä osallistuin Villavyyhdin Suureen Suomalaiseen Neulekerhoon. Sain syksyn aikana neljä lankalähetystä ohjeineen ja näistä paketeista kolme oli omaan makuuni. Näissähän on aina vaarana, ettei lankojen värimaailma osu kohdalleen ja langat jää neulomatta. Lanka kai se tärkein on, sillä mikäli ohje ei sillä hetkellä osu ja uppoa, niin oikealle langalle löytyy kyllä ohje.

Tämä on syksyn Neulekerhon viimeisin malli. Veera Välimäen Life on Sundays ja lankana superihana Lanitium ex Machina (55 % villaa, 45 % silkkiä). Lanka on ihanan pehmeä ja silkkisen kiiltävä, onkohan minulla koskaan ollut mitään näin ihanaa?

Jostain syystä en heti innostunut tästä Veeran mallista, vaikka monista hänen suunnittelemista huiveista pidänkin. Ehkä se johtui siitä, että olin juuri neulonut Stephen Westin Geysir Stretchin, jossa oli myös raitoja nostetuilla silmukoilla. Lisäksi olin bongaillut Ravelrystä hurjan paljon huivimalleja, joihin nämä langat olisivat myös sopineet.

Neuloin kuitenkin huivia silloin tällöin tammikuusta alkaen ja vähitellen tykästyin malliin. Siitähän tuli mielettömän ihana! Langat ovat omasta mielestäni enemmänkin juhlavan kiiltäviä kuin arkisia, mutta ehkä nuo värit yhdessä ja huivin malli tekevät huivista arkisemman oloisen kuin olisin etukäteen uskonut. Ja se arkisuus sopii kyllä minulle, ihan peruskäyttöön tämä tulee eikä mitään spesiaalijuttuja varten.